Ruotsin ja samalla Suomen valtakunnan ensimmäinen yleissairaala, Tukholman lääninlasaretti eli Serafiimilasaretti, avattiin vuonna 1752 Tukholmassa. Huhtikuussa 1753 säädettiin Ruotsissa, että häiden ja ristiäisten yhteydessä annetuista vapaaehtoisista lahjoista oli luovutettava puolet Tukholman lääninlasaretille, toisen puolen jäädessä oman seurakunnan vaivaisille. Joulukuussa 1753 velvoitteet ulotettiin koskemaan koko valtakuntaa, siis myös Suomen seurakuntia. Suomalaiset eivät suinkaan olleet halukkaita luovuttamaan rahojaan Ruotsin puolella sijaitsevalle lasaretille, josta oli hyvin vähän hyötyä heille. Sen vuoksi he anoivat vuoden 1756 valtiopäivillä, että Tukholman lääninlasarettia varten Suomessa kerätyt varat saataisiin käyttää lasaretin perustamiseen omassa suuriruhtinaanmaassa.

Terveyskomission kielteisestä lausunnosta huolimatta säädyt antoivat suostumuksensa lasaretin rakentamiselle Turkuun ja myönsivät tähän tarkoitukseen Turun hiippakunnasta vuoden 1757 alusta kertyvät lasarettivarat. Kuningas Aadolf Fredrik hyväksyi hankkeen joulukuussa 1756, mutta hän määräsi samalla, että osa Suomessa kerätyistä lasarettivaroista on käytettävä lasaretin perustamiseksi Helsinkiin sotaväen ja maan tarpeita varten. Näin sai alkunsa suomalainen sairaalalaitos, joka on 1950 luvulla laajentunut kymmenien keskussairaaloiden ja tuhansien paikallisten terveyskeskusten verkostoksi.

Kuvassa Suomen ensimmäinen kirurginen sairaala eli Helsingin yliopiston sairaala.

Numero: 476

Julkaisun tyyppi: Juhlamerkki

Hammaste: 11¾ x 11¾

Nimellisarvo: 30 mk

Väri: Harmaanvihreä

Painos: 1 996 000

Ensipäivä 1956-12-17