Eduskuntatalo. Vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa säätyvaltiopäivät korvattiin 200-jäsenisellä eduskunnalla. Uusi eduskunta tarvitsi istuntosalin, mihin kaikki 200 jäsentä mahtuisivat kokoontumaan. Säätyvaltiopäivien rakennukset, Säätytalo ja Ritarihuone, eivät riittäneet uuden eduskunnan tarpeisiin. Uutta eduskuntataloa harkittaessa eduskunta kokoontui väliaikaistiloissa

Suomen julistautuminen itsenäiseksi joulukuussa 1917 vauhditti pyrkimyksiä uuden eduskuntatalon aikaansaamiseksi. Valtiontalouden heikko tila ja kansalaissota kuitenkin lykkäsivät hanketta, ja eduskunta joutui edelleen kokoontumaan vuokratiloissa.

Vuonna 1923 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijoituspaikasta ja seuraavana vuonna rakennuksesta. Valtiopäivätalo päätettiin rakentaa Läntisen Viertotien, nykyisen Mannerheimintien, varrelle. Tätä tonttia on kutsuttu Arkadianmäeksi alueella aikoinaan sijainneen Arkadian huvila-alueen mukaan.

Talon suunnittelukilpailun vuonna 1924 voitti arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksella "Oratoribus" (Puhujille). Ehdotuksen varsinainen laatija arkkitehti J. S. Sirén sai eduskuntatalon suunnittelutehtävän, ja talo rakennettiin vuosina 1926-1931. Vihkiäisiä vietettiin 7.3.1931. Talvisodan aikana 30.11.1939-13.3.1940 eduskunta oli evakoituna Kauhajoelle ja toimi siellä yhteiskoulun tiloissa.

Numero: 471

Julkaisun tyyppi: Käyttösarjaa / M-54

Hammaste: 11¾ x 11¾

Nimellisarvo: 40 mk

Väri: Violetti

Painos: 20 000 000

Ensipäivä 1956-11-03