Keskiajalla Suomeen perustettin kuusi kaupunkia, näistä Porvoo sai kaupunkioikeuden 1300-luvulla. Porvoon ruotsinkielinen nimi, Borgå (Linnajoki) tulee Linnamäelle rakennetun linnan mukaan.

Keskiajan lopulla Porvoossa oli runsaasti saksalaisia kauppiaita, jotka harjoittivat kauppaa Suomenlahden eteläpuolisten maiden kanssa. 1500-luvulla tanskalaiset tuhosivat Porvoon kerran ja venäläiset kolme kertaa. Porvoota kohtasi hävitys myös isonvihan ja pikkuvihan aikana 1700-luvulla.

Vuonna 1740 Porvoossa oli 1600 asukasta ja jonkin aikaa se oli Suomen toiseksi suurin kaupunki. Porvoon suuri palo vuonna 1760 tuhosi 203 rakennusta kaupungin 293 rakennuksesta. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Porvoo korotettiin piispanistuimeksi. Borgå Gymnasiumissa on myös Suomen vanhin julkinen kirjasto.

Parhaiten Porvoo tunnetaan kuitenkin vuoden 1809 valtiopäivistään. Suomen kuusisataavuotinen yhteys Ruotsiin katkesi Suomen sotaan 1808-1809. Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suurruhtinaskuntana. Venäjän keisari Aleksanteri I julisti pidettäväksi Porvoon valtiopäivät 1809. Maaliskuun 29. päivänä keisari antoi hallitsijanvakuutuksen Porvoon tuomiokirkossa, jossa hän vahvisti maan uskonnon ja perustuslait sekä säätyjen ja väestön oikeudet. Keisari Aleksanteri I tuli myös valtiopäivien päättäjäisiin heinäkuussa 1809.

Kuvassa Porvoon vanha raatihuone (1764), jossa toimii nykyisin historiallinen museo. Vuosina 1762-64 pystytetty raatihuone on tuomiokirkon ohella Vanhan Porvoon tärkein rakennus. Se on toinen maassamme jäljellä olevista 1700-luvun raatihuoneista. Se on ajalleen hyvin tyypillinen, kaksikerroksinen ja taitekattoinen raatihuonerakennus, jonka katolla on pieni puinen kellotorni.Tyylillisesti se edustaa rokokoota. Raatihuoneen loistohetkiä elettiin Porvoon valtiopäivien aikana keväällä 1809, jolloin toisen kerroksen kahdessa salissa kokoontuivat sekä aatelissääty ja porvarissääty.

Numero: 324

Julkaisun tyyppi: Juhlamerkki

Hammaste: 14 x 14

Nimellisarvo: 5 mk

Väri: Tummanharmaa

Painos: 2 995 000

Ensipäivä 1946-12-03