Jatkosodan aikana Suomi valtasi Viipurin linnoituksen Neuvostoliitolta (29.8.1941). Takaisin vallattu Karjala liitettiin takaisin Suomeen 6.12.1941. Osa siirtoväestä palasi kotiseudulleen ja siellä toimi myös eräänlaisia kunnallisia elimiä. Itä-Karjalasta muodostui erillienn sotilashallintoalue, jota varten painettiin omia merkkejä ja perustettiin postitoimistoja.

Viipurin linna perustettiin 1300-luvulla ruotsalaisten suorittaman 3. ristiretken jälkeen. Aluksi rakennettiin nk. tornilinna, mutta myös päälinnan kehämuuri rakennettiin varsin aikaisin. Linna toimi Ruotsin vallan itäisimpänä linnakkeena vihollista, venäläisiä vastaan, ja oli varsin usein uhattuna. Tarinan mukaan vuonna 1495 Knut Posse karkotti venäläiset valtaajat pakoon tekemällään räjähdyksellä, jota alettiin kutsua Viipurin pamaukseksi.

1500-luvulla linnan ja Viipurin kaupungin ulkopuolelle rakennettiin kaksi tornilinnaketta. Venäläisten toimesta linnoitusta täydennettiin länteen päin. Linna oli joutunut vuonna 1710 venäläisten piiritysten kohteeksi ja oli vaurioitunut. Tämän jälkeen päälinnaa korjattiin, mutta tulipalot vahingoittivat linnaa 1800-luvun puolivälissä. 1800-luvun lopulla venäläiset suorittivat linnan korjaustöitä. Välillä linna kuului Suomelle, mutta 2. maailmansodan jälkeen venäläiset ovat hallinneet linnaa.

Numero: 244

Julkaisun tyyppi: Juhlamerkki

Hammaste: 14 x 14

Nimellisarvo: 1,75 mk

Väri: Oranssi

Painos: 1 998 000

Ensipäivä 1942-08-30