POSTIMERKKILUETTELO » 1875 » Käyttösarjaa M/1875 - Kööpenhaminen painos

1875

Käyttösarjaa M/1875 - Kööpenhaminen painos

Käyttösarjaa M/1875 - Kööpenhaminen painos
Käyttösarja M/1875 taustalla oli Bernin kongressissa 27.9.1874 perustettu Yleisen Postiliiton (UPU) perustaminen sekä Suomen suurruhtinaskunnan talouden voimakas kasvaminen, joka loi lisäpaineita myös postin kuljetuksille.

Vaikka Suomi ei ollutkaan edustettuna kokouksessa, Venäjän valtion osana päätökset koskivat myös Suomea. Bernissä tehdyt päätökset muuttivat postinkuljetukseen liittyviä hinnoitteluja globaalisti ja toivat myös Suomeen sellaisia postitaksoja, joita ei ennen ollut käytössä. Uudet taksat astuivat voimaan 1.7.1875, joten syntyi erittäin kiireellinen tarve painaa uusia postimerkkejä.

Edellisessä mallissa käytetty aaltoläviste oli kuitenkin erittäin hankala ja kallis tuotantomenetelmä. Talouskasvun edellyttämien merkkimäärien julkaiseminen käsityönä olisi ollut käytännössä mahdotonta, sillä jo vuonna 1870 Suomen alueella oli 65 postitoimipaikkaa ja postilähetyksiä lähetettiin 870 000 kpl. Vuonna 1875 merkkien kulutus oli jo 2 miljoonaa ja vuonna 1890 pelkästään postilähetyksiä lähetettiin yli 15 miljoonaa.

Tästä syystä päädyttiin suunnittelemaan ja julkaisemaan kokonaan uusi malli. Mallin esikuvana käytettiin Saksassa samaan aikaan julkaistua mallia. Julkaisun kuva-aiheena jatkoi Suomen kansallisvaakuna: leijonan kilvessä 7 tähteä, kolme jalkaa sapelilla. Merkeissä tultaisiin myös käyttämään tavallista hammastusta, jota varten hommattiin tarvittava linjahammastuskone.

Koska uuden mallin julkaisu meni erittäin täpärälle, jouduttiin kiireellisimmän ja samalla ainutlaatuisimman, ulkomaiden postituksissa käytettävän postimaksun osalta (32p) tekemään päätös painatuksesta muualla. Painopaikaksi valittiin Kööpenhamina. Muiden postimaksujen osalta tehtiin päätös hyödyntää voimassa olevaa isohampaisten varastoa ja painaa sillä välin kotimaassa puuttuvat arvot.

HUOM! Kööpenhaminalainen on erittäin harvinainen ja arvostettu kohde. Merkistä on liikkeellä väärenteitä, joiden vastaan voi suojautua tunnistautumisella.

Aidon kööpenhaminalaisen näkyvin tuntomerkki on hammaste. Tanskassa valmistetteina niihin tuli terävä kampahammaste 14 x 13½. Merkit ovat samankokoisia etenkin sivusuunnassa ja niiden kulmat ovat aina säännölliset. Pystysuunnassa, etenkin kulmahampaissa voi nähdä pientä, noin puolen hampaan korkeusvaihtelua. Kööpenhaminalaisen värivaihtelut ovat myös pienempia kuin Suomessa painetuissa.

Numero: 11

Julkaisun tyyppi: Käyttösarjaa

Hammaste: 14 x 13½

Nimellisarvo: 32 p

Väri: Karmiini

Painos: 57 500

Ensipäivä 1875-07-01

© Koulutus- ja konsultointipalvelu KK Mediat | Tekijänoikeuksia koskeva tiedonanto.